Separate Ways | 1972
Elvis lähti 1970-luvulla, avioeronsa tienoilla, toteuttamaan tulkintojaan henkilökohtaisten sanoitusten kautta. Se oli rohkea ja tietoinen valinta, jota harva tulee ajatelleeksi. Separate Ways oli yksi tuon tyylisuunnan lähtölaukauksista. Sittemmin lähes koko artistin lopputuotanto keskittyi omakohtaisen elämän tilittämiseen.
Dokumenttielokuva Elvis On Tour (1972) sisälsi hienon kohtauksen kappaleesta. Kun näin elokuvan ensimmäisen kerran 1980-luvun puolivälissä Tampereen Musiikki-Fazerilta ostamaltani VHS-kasetilta, olin sitä mieltä, että siitä olisi saanut täydellisen musiikkivideon – se oli jo valmis sellaisenaan.
Musiikkivideot olivat juuri noihin aikoihin tehneet läpimurtonsa ja olivat kovassa huudossa. Niitä ampuivat eetteriin globaalit taivaskanavat, MTV (Music Television) etunenässä. Vanhoja legendoja, kuten Jackie Wilsonia ja Johnny Cashia, nostettiin videoiden myötä uuteen suosioon. Jälkimmäinen nousi esiin ehkä enempi Levi’s-farkkumainoksessa kuullun Ring of Fire -biisin myötä.
Odotin kuumeisesti, milloin jotain samankaltaista älytään tehdä Elviksen kohdalla. Valitettavasti sain odotella pitkään. Idea kuitenkin realisoitui noin 20 vuotta myöhemmin, kun siihen asti tuntemattoman Elvis-elokuvakappaleen remix-versio A Little Less Conversation kuultiin jalkapallon MM-kisojen tunnusvideolla. Loppu oli historiaa. Lue myös blogi A Little Less Conversation | 2002
Separate Ways kuului rakkausaiheisten balladien sarjaan, jollaisia Elvis suosi yhä enemmän. On kuitenkin huomionarvoista, että kappale on hillitympi kuin monet hänen edellisenä vuonna levyttämänsä tai muutamaa viikkoa aiemmin lavalla esittämänsä teokset. Elvis ei karju tai ponnistele tämän viehättävän kappaleen tulkinnassa. Sen sijaan hän keskittyy pääsemään sisälle sanoitukseen ja tarjoaa upean, vähäeleisen esityksen – laulu heijastikin varmasti hänen todellista elämäntilannettaan nyt kun avioliitto oli kariutunut. – Shane Brown, Reconsider Baby – Elvis Presley: A Listener’s Guide
Kappaleen Separate Ways kirjoitti Elviksen läheinen ystävä ja henkivartija Red West (sävellys Richard Mainegra). Kyllä, se samainen herra West, joka tylysti potkittiin pihalle herra Presleyn lähipiiristä vuonna 1976. Lue myös blogi Yksityislinjalla | 1976.
Mutta mitä hän on kertonut laulun synnystä?
”Olin täällä Memphisissä ja vaimoni oli Los Angelesissa. Kirjoitin Chips Momanille lauluja, tuotin ja tein kaikenlaista. Separate Ways syntyi omasta tilanteestani. Ja Elviksellä oli omat vaikeutensa Priscillan kanssa, joten siihen tuo kappale sopi täydellisesti.
Kirjoitin pojastani Brentistä, mutta sitten muutimme sen niin, että se liittyisi Elviksen tyttäreen Lisa Marieen. Muutimme rivin ’the tears that he will cry’ riviksi ’the tears that she will cry’.
Elvis ei koskaan kysynyt, onko minulla uusia kappaleita. Kirjoitin vain sellaisen ja sitten sanoin: ’Mulla olis uus biisi’ (nauraa). Pidän tavasta, jolla Elvis levytti kappaleeni. Elvis ei olisi levyttänyt laulujani, jos hän ei olisi pitänyt niistä. Itse asiassa hän kieltäytyi parista. Toivon, että olisin kirjoittanut hänelle enemmän.
Toin myös Always On My Mindin Elvikselle. Hän äänitti sen ja Separate Waysin samoissa sessioissa. Tämä tapahtui silloin, kun hän oli juuri eronnut Priscillasta. Hän sanoi: ’Hei mies, sinä tapat minut näillä kappaleilla.’ Nuo laulut ehdottomasti menivät hänen ihonsa alle.”
Kappaleen säveltäjälle, Richard Mainegralle, laulu oli elämänmullistava tapahtuma:
”On suurta vähättelyä sanoa, että Elvis-biisi oli urani kohokohta. Olin tuolloin vasta 22-vuotias ja tullut suoraan Slidellistä musiikkialalle. Olin erittäin innoissani saadessani tehdä sitä, mitä olin aina halunnut. Minulta oli siihen mennessä levytetty vain noin kolme kappaletta, nekin Yellow Pagesin, Gary Puckettin ja Pat Boonen esittäminä. Minulla tuikkivat tähdet silmissäni, enkä ollut lainkaan valmistautunut siihen, mitä oli tulossa.
Red West, joka kirjoitti kappaleen tekstin, kuului ’Memphis Mafiaan’ – hän oli Elviksen henkivartija ja kamu. Hän johti tuolloin kustantamoa, johon satuin poikkeamaan vuotta aikaisemmin. Eräänä päivänä minulla oli melodia, josta Red todella piti, joten hän alkoi kirjoittaa siihen sanoja. Ennen pitkää hänen silmiinsä syttyi todella innostunut ilme, aivan kuin hän olisi tiennyt, että meillä oli käsissämme jotain erityistä.
Tarina pohjautui Elviksen eroon Priscillasta ja siihen, miten se vaikutti heidän tyttäreensä. Red sanoi minulle, että kun kappale on valmis, Elvis levyttää sen. Annoin sen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Ajattelin: ’Ei todellakaan!’ Ensinnäkin, miksi Elvis haluaisi laulaa henkilökohtaisesta elämästään, josta revittiin otsikoita mediassa jo muutenkin päivittäin? Ja toisekseen, oli täysin mahdotonta, että pikkukaupungista tullut mitättömyys saisi kappaleensa artistille, jonka jokainen maailman lauluntekijä haluaisi laulavan omia laulujaan!”
Red soitti minulle eräänä iltana muutamaa kuukautta myöhemmin ja soitti kappaleesta raakaäänityksen – kuuntelin itse asiassa, kuinka ELVIS PRESLEY lauloi kappaletta, jonka minä olin kirjoittanut! En ole koskaan elämässäni leijaillut niin pilvissä kuin silloin. Saimme lopulta tiedon, että kappaleemme tulee varmasti albumille. Usein kappale äänitetään, mutta se ei koskaan pääse niiden 10–12 laulun joukkoon, jotka todella päätyvät levylle.
Muutamaa kuukautta myöhemmin, kun olimme muuttaneet Nashvilleen, saimme tiedon, että se tulee olemaan Always on My Mind -singlen kääntöpuoli. Kuinka siistiä se olikaan! Vain muutamaa viikkoa myöhemmin meille kuitenkin ilmoitettiin, että Separate Ways julkaistaankin pop-singlenä. Sen jälkeen laulujani ovat levyttäneet eräät melko suuret artistit, mutta mikään ei ole koskaan vetänyt vertoja sille tunteelle, kun kuulin ensimmäisen kerran The Kingin laulavan kappaletta, jossa minulla oli onni olla mukana!”
Elviksen alkuperäisversiosta on tehty hyvin vähän tunnettuja cover-versioita. André Kostelanetz, venäläis-yhdysvaltalainen orkesterinjohtaja ja sovittaja, otti sen osaksi levytettyä tuotantoaan. Kostelanetz tunnetaan parhaiten Columbia Recordsin julkaisemista kevyistä instrumentaalialbumeista. Hän aloitti niiden tekemisen jo ennen kuin Easy Listening -genreä oli edes olemassa.Kostelanetzin instrumentaalioversio Elviksen hitistä löytyy vuonna 1973 julkaistulta levyltä Last Tango In Paris.
Harmi, että Elvis ei koskaan esittänyt Separate Waysia livenä, vaikka sitä harjoiteltiinkin tammi-helmikuun 1973 Las Vegas-sesonkia varten. Always On My Mind olisi ollut livenä myös kova, etenkin Aloha from Hawaii -satelliittishow’ssa esitettynä. Silloin ei tietenkään vielä tiedetty, että kappaleesta muodostuisi Elvis-klassikko. Separate Ways oli tuolloin julkaistun singlen A-puoli, sillä sitä pidettiin parempana vaihtoehtona.
Elvis On Tour voitti vuoden parhaan dokumenttielokuvan Golden Globe -palkinnon (Best Documentary Film, 1972). Se jäi ainoaksi palkituksi Elvis-elokuvaksi.
Separate Ways | RCA Studio C, Hollywood | 27.3.1972
Separate Ways | Mock ”Studio'” Session RCA Studio C, Hollywood | 30.3.1972
