Kiss Me Quick | 1961

Tällä Doc Pomusin ja Mort Shumanin pussailubiisillä aloitettiin kesäkuussa 1961 kaksipäiväiset Nashvillen sessiot, joissa levytettiin vain viisi laulua. Saldona oli kuitenkin melko tymäkkää tavaraa klassikko-osastolla, sillä ääninauhalle tarttui sellainen parivaljakko kuin Little Sister ja (Marie’s the Name) His Latest Flame.
Kiss Me Quick julkaistiin vuosi sen levyttämisen jälkeen Pot Luck -albumilla kesäkuussa 1962. Singlenä se on nähnyt erinäisiäkin julkaisuja vuosien varrella – ensimmäisen kerran Briteissä ja Euroopassa vuonna 1963, B-puolellaan Something Blue ja Saksassa Night Rider. Yhdysvalloissa single näki päivänvalon vasta vuonna 1964, kääntöpuolellaan paljon parempi Pomus-/Shuman-tekele Suspicion. (Lue ElvisMestan blogi: Suspicion | 1962)
Billboardin listalla Yhdysvalloissa sinkku nousi korkeimmillaan sijalle 34, ja Briteissä sija oli 14. Saksassa, Norjassa ja Kanadassa tykättiin enemmän: mainituissa maissa single kipusi sijalle 3, ja Belgiassa saavutettiin komeasti kakkossija.
Varsinainen Elvis Presley -klassikko Kiss Me Quick ei ole, mutta vähintäänkin jonkinmoisesta semiklassikosta voidaan puhua. Kappaleena se on joka tapauksessa ollut kohtuullisen suosittu, koska secondhandsongs.com -sivusto listaa sille 60 coverversiota ympäri maailmaa, joukossa myös meidän Rauli Badding Somerjoki nimikkeellä Suukko vain (1975).
Emme kuitenkaan kuuntele nyt master-versiota (otto 12) vaan kappaleen ensimmäisen oton, jolla siis startattiin nuo kesäkuun sessiot vuonna 1961:
Kiss Me Quick ei kuulu omiin suosikkeihini, jotain siitä vain jää puuttumaan. Myöskään lauluntekijä itse ei pitänyt omasta kappaleestaan. Mort Shuman toteaa Ken Sharpin toimittamassa kirjassa Writing for the King:
”Kiss Me Quick oli todennäköisesti kehnoin tekemäni biisi Elvikselle. Emme kirjoittaneet sitä Elvikselle, enkä tiedä, miksi hän sen levytti. Oli olemassa yhtye nimeltä Flamingos, jolla oli todella hieno hittikappale I Only Have Eyes For You. Kirjoitimme Kiss Me Quickin heille, mutta heillä oli tarpeeksi hyvä maku, eivätkä he levyttäneet sitä. Joku toimitti kappaleen Elvikselle, ja ehkä hän tykkäsi siitä sen takia, että se muistutti Wooden Heartia, kukapa tietää? Pidän Kiss Me Quickin saksankielistä versiota parhaana, koska saksankieliset sanat istuvat sen melodiaan parhaiten.”
Kiitettävää arvosanaa ei anna myöskään Shane Brown kirjassaan Reconsider Baby – Elvis Presley: A Listener’s Guide:
”Kiss Me Quick on tyypillinen sen ajan latinalaisamerikkalaisilla mausteilla höystetty popkappale – tyyli, johon Elvis kääntyi toistuvasti seuraavan parin vuoden aikana. Kappale ei kuitenkaan ole parempi tai huonompi kuin ne, jotka nousivat elokuvien soundtrackeille samoihin aikoihin. Se on laulettu hyvin, se on äänitetty kauniisti, mutta se on lähes plastinen ja kliininen tarkkuudeltaan. Esityksessä ei ole intohimoa – eikä takuulla sellaista emotionaalista otetta kuin kahdessa muussa sessiossa äänitetyssä sinkkubiisissä. Se on vain hyvin suoritettu, kunnollinen popkappale.”
7. joulukuuta 1963 The Beatlesin jäsenet olivat panelisteina BBC-TV:n omassa Levyraadissa (Juke Box Jury), jossa he eivät antaneet paljon arvoa Elviksen levytykselle kappaleesta Kiss Me Quick. John Lennon oli sitä mieltä, että se tulisi olemaan hitti vain Elviksen maineen vuoksi. Lue kaikkien Beatles-jäsenten arviot täältä (beatlesinterviews.org).
Kiss Me Quick | RCA Studio B, Nashville | 25.6.1961