Pocketful Of Rainbows | 1960
Yksi elokuvan G.I. Blues (Cafe Europa, 1960) helmistä on Fred Wisen ja Ben Weismanin luomus, Pocketful of Rainbows. Elvis esittää kauniin balladin köysiratavaunussa, pienen saksalaisen turistikaupungin, Rüdesheimin, näkyessä projisoituna kuvana taustalla.
Kun taustoja kuvattiin Länsi-Saksassa, kuvaaja Loyal Griggs horjahti ja putosi vaunusta alla näkyvien viiniviljelmien päälle lähes kymmenen metrin matkan, mutta ei onneksi loukkaantunut vakavasti.
Elviksen on täytynyt viitata elokuvan kohtaukseen, kun hän tilitti tuntojaan sydänvalitulleen Priscilla Presleylle (tuolloin vielä Beaulieu) kuvausten jälkeen: ”Tunnen itseni joksikin hiton idiootiksi kun puhkean lauluun jutellessani junassa typykän kanssa. ”
Ja kyseinen ”typykkä” on tietenkin Juliet Prowse, joka aukoo suutaan operettisopraano Loulie Jean Normanin tahtiin, joka oikeasti laulaa tässä kappaleen elokuvaversiossa. Norman oli käytetty laulaja Hollywoodissa ja legendojen levyillä. Hän on levyttänyt muun muassa sellaisten nimien kanssa kuten Sam Cooke, Frank Sinatra ja Bing Crosby.
Pocketful of Rainbows on vesitetty elokuvassa, kun se esitetään duettona. Mutta levyllä se on miellyttävä balladi ja Elvis upeassa äänessä. – Mike Eder, Elvis Music FAQ – All That Left to Know About the King’s Recorded Works
Loulie Jean Norman laulaa taustalla myös Elviksen leffassa Blue Hawaii (Sininen Havaiji, 1961), kappaleessa Moonlight Swim, ja nimenomaan sen elokuvaversiossa. Kuriositeettina voidaan mainita, että Normanin ääntä kuullaan kultti-tv-sarja Star Trekin toisen kauden (1967–1968) tunnussävelessä.
Pocketful of Rainbows’in kekseliästä ja mieleenpainuvaa introa (jota ei kuulla leffaversiossa) on käytetty muun muassa mainosjinglenä. Kappaletta ovat myös coveroineet useat artistit, kuten Terry Stafford, Jan & Dean ja Johnny Earl.
Erikoisimmat tapaukset, jotka ovat tarttuneet biisiin ovat japanilainen elektronisen musiikin bändi YMO (Yellow Magic Orchestra) ja amerikkalaisen punk-bändin, The Misfitsin perustaja, Glenn Danzig.
Laulun toinen tekijä Ben Weisman:
”Jos tutkit kappaleitani, huomaat, että yritän ohjata pois tavanomaisista rock and roll -jutuista. Yritän laittaa niihin hieman hienostuneisuutta. Pocketful Of Rainbows sisältää mukavia muutoksia – hieman erilaista kuvioita hänelle tuolloin. Yritin ottaa etäisyyttä tavanomaisiin Elvis-tyyppisiin biiseihin ja hänen tyyliinsä. Kuten Almost, jossa oli erilaista tunnelmaa ja Who Am I?, joka oli toinen kappale, jossa oli vaihteluvuutta. Joten yritin kehittää Elviksen hienostunutta puolta kappaleissani.”
Kappale todellakin oli jotain aivan muuta kuin mitä Elvis oli levyttänyt ennen armeijaa. Ottaen huomioon kuinka paljon Presley oli laajentanut repertuaariansa Saksasta palattuaan, laulu tuotti hänelle yllättäviä haasteita, kun sitä yritettiin purkittaa ensimmäisen kerran 28. huhtikuuta 1960. Lähes kolmenkymmenen oton jälkeen ei Elvis vieläkään ollut tyytyväinen. Seuraavan kerran leffan soundtracksessioihin kokoonnuttiin saman vuoden toukokuussa, ja Elvis naulasi kappaleen master-version heti toisella otolla.
Pocketful Of Rainbows | Radio Recorders, Hollywood | 6.5.1960
