Funny How Time Slips Away | 1970

7. kesäkuuta 1970 Nashvillessa vallitsevasta säästä ei löydy rekisteröityä tietoa, mutta musiikillisesti se oli yli 30 äänitettyä kappaletta käsittäneen maratonsession päivistä valoisin ja aurinkoisin.
Istuntojen neljäntenä päivänä RCA Studio B:ssä levytettiin sellaisia hienouksia kuin I Really Don’t Want to Know, Faded Love, Tomorrow Never Comes, The Next Step Is Love, Make the World Go Away, I Washed My Hands in Muddy Water sekä Funny How Time Slips Away, joka on kantrimusiikin legendan ja outlaw countryn pioneerin Willie Nelsonin käsialaa.
Harva tietää, että Willie Nelson ei kuitenkaan ollut kappaleen alkuperäinen esittäjä, vaan yhdysvaltalainen kantrilaulaja ja kitaristi Billy Walker, jonka levytys tallennettiin nauhalle 21. huhtikuuta 1961. Willie Nelson levytti oman versionsa vasta seuraavana vuonna. Walkerin versio nousi Hot C&W Sides -listalla sijalle 23.

Kuriositeettina mainittakoon, että 30. heinäkuuta 1954 Billy Walker oli yhdessä Slim Whitmanin kanssa pääesiintyjänä Memphisin Overton Park Shellissä järjestetyllä keikalla. Mukana oli myös uusi tulokas, jota mainostettiin nimellä ”Ellis Presley”. Se oli Elviksen ensimmäinen ammattiesiintyminen That’s All Right (Mama) -kappaleen levytyksen jälkeen. Walker pysyi aktiivisena esiintyjänä aina kuolemaansa asti; hän menehtyi liikenneonnettomuudessa 21. toukokuuta 2006 77-vuotiaana.
Funny How Time Slips Away syntyi, kun Willie Nelson kirjoitti kappaleita työmatkoillaan Teksasin Pasadenasta Houstonin Esquire Ballroomiin. D Records -levy-yhtiölle tehdyillä reissuilla syntyivät myös klassikot Night Life ja Crazy. Willie on kertonut kappaleista seuraavaa:
”Kirjoitin yhdessä viikossa laulut Crazy, Funny How Time Slips Away ja Night Life. Silloin ehkä päätin mennä Nashvilleen. Joten lähdin Nashvilleen vuosimallin 1946 Buickillani ja menin heti paikkaan nimeltä Tootsie’s Orchid Lounge, jonka olin kuullut olevan paikka, missä kannattaa olla, jos haluaa lauluntekijäksi. Ja todellakin, se oli juurikin sitä. Toivon, että olisin silloin tiennyt, mitä kappaleista tulisi. Ehkä on parempi, etten tiennyt – tein tarpeeksi virheitä. Minulla ei ollut aavistustakaan, että kappaleista tulisi niin menestyneitä.”
Ennen kuin Elvis äänitti kappaleen, monet muut artistit olivat jo ehtineet ottaa siihen tuntumaa. Heihin lukeutui Jimmy Elledge, jonka vuonna 1961 julkaisema versio nousi Billboard Hot 100 -listan sijalle 22. Vuonna 1964 Joe Hinton sai versiollaan suuren crossover-hitin, joka nousi ykköseksi Cash Box R&B -listalla ja sijalle 13 Billboard Hot 100 -poplistalla. Seuraavana vuonna The Supremes julkaisi oman tulkintansa albumillaan The Supremes Sing Country, Western & Pop. Sitten vuonna 1967 orkesterinjohtaja ja trumpetisti Harry James julkaisi version albumillaan Our Leader, jossa solistina lauloi Ernie Andrews.
Kappaleesta on muodostunut kantristandardi ja klassikko. SecondHandSongs -sivusto listaa sille yli 140 levytettyä versiota. Edellä mainittujen lisäksi listalta löytyy nimiä kuten Wanda Jackson (1963), Brenda Lee (1965), Stevie Wonder (1965), Ray Price (1965), Jerry Lee Lewis (1965), Rick Nelson (1967), Tom Jones (1967), Al Green (1973), Bryan Ferry (1974), Tina Turner (1978), Leon Russell (1998), Cybill Shepherd (1999), B.B. King (2005) ja George Jones (2005). Kappaleesta on tehty myös kotimainen käännösversio, Lea Lavenin tulkinta Ei se mitään vuodelta 1976.
Studioversion viimeisen säkeen lempeä melankolia (varsinkin kun hän laulaa ”don’t know when though”) on yksinkertaisesti ihmeellinen. – Paul Simpson, The Rough Guide To Elvis
Elvis ei kauan kuhnannut biisin kanssa, vaan heitti sen ykkösotolla sisään. Se tuntuu uskomattomalta lopputulosta kuunnellessa, sillä kaikki tuntuu osuvan kohdalleen: Elviksen bluesmainen ja vaivattoman oloinen tulkinta sekä hänen luottokitaristinsa James Burtonin korviahivelevä, tunnelmallinen dobrolla soitettu väliosa. Kaiken kaikkiaan kyseessä on nappisuoritus, jolle asian enempi käsittely olisi todennäköisesti tehnyt vain hallaa.
Shane Brown kiittelee kappaletta kirjassaan Reconsider Baby – Elvis Presley: A Listener’s Guide:
”Elviksen näkemys Willie Nelsonin Funny How Time Slips Away -kappaleesta on merkittävä. Aiemmin sessioissa Elvis oli tehnyt parhaansa käyttääkseen kaiken äänellisen voimansa, mutta tässä hän suhtautuu rentoudella laulunsa lisäksi myös leppoisaan tempoon ja aikaan, joka annettiin toisen säkeen jälkeiselle instrumentaaliselle breikille. Kyseessä on mestarillinen äänitys ja huomattava parannus edellisenä vuonna Las Vegasissa nauhoitettuun liveversioon. Valitettavasti Elvis levytti vain yhden Willie Nelsonin sävellyksen, mikä on sääli, kun otetaan huomioon jotkin hänen 1960- ja 1970-luvuilla kirjoittamansa mahtavat kappaleet. Olisi ollut hienoa kuulla Elviksen yrittävän vähintäänkin Crazyn ja Night Lifen kaltaisia biisejä.”
Kuten Shane Brownkin jo mainitsi, Elvis ei ollut ensimmäistä kertaa asialla levyttäessään kappaletta studiossa. Hän oli esittänyt sen jo kolmeen eri otteeseen konsertissa lähes vuotta aikaisemmin Las Vegasin comeback-sesongillaan elokuussa 1969 sekä vielä kerran helmikuun 1970 Vegas-sesongilla. Siitä lähtien Funnysta muodostui Elviksen vakionumero keikoilla, ja hän esitti sen vuosien 1969–1977 välillä yhteensä 217 kertaa. Liveversio kuultiin ensimmäisen kerran tähän päivään mennessä kolminkertaista platinaa myyneellä albumilla Elvis As Recorded at Madison Square Garden (1972).
Funny How Time Slips Away oli kappale, jolla Elvis tervehti keikoillaan yleisöä (katso video). Rutiiniksi muodostui käytäntö, jossa Elvis pyysi sytyttämään valot konserttisaliin, jotta näkisi kaikki paikalle saapuneet ihmiset. ”Näen yleensä vain ensimmäisen rivin”, hän valitteli yleisölleen. Sen jälkeen aloitettiin laulu sanoilla: ”Well hello there, my it’s been a long, long time…” Se oli käypä aloitus pitkään lavoja karttaneelta artistilta.
Funny How Time Slips Away (Willie Nelson)
Well, hello there
My, it’s been a long, long time
How am I doin’?
Oh, well, I guess I’m doin’ fine
It’s been so long now and it seems that
It was only yesterday
Mmm, ain’t it funny how time slips away?
How’s your new love?
I hope that he’s doin’ fine
Heard you told him, yes, baby
That you’d love him till the end of time
Well, you know, that’s the same thing
That you told me
Well, it seems like just the other day
Mmm, ain’t it funny how time slips away
I gotta go now
Guess I’ll see you hanging round
Don’t know when though, oh, no
Never know when I’ll be back in town
But I remember what I told you
That in time you’re gonna pay
Well ain’t it surprisin’ how time slips away?
Yeah, ain’t it surprisin’ how time slips away?