Stop, Look And Listen | 1966
Elokuvan Spinout (Loma Kaliforniassa, 1966) soundtrack-albumi oli ajankohtaansa nähden yllättävänkin tasapainoinen ja toimiva kokonaisuus, jonka avausraita Stop, Look And Listen on ihan ehta rock’n’roll, jollaista ei hetkeen sylki ollut Elviksen suuhun tuonut. Harmi vain, että sitä ei oikein kukaan koskaan huomannut.
Jos albumi olisi lanseerattu ulos muutama vuosi aikaisemmin olisi se ollut enemmän ajassa kiinni ja varma hitti, mutta vuonna 1966 tapahtui musiikkimaailmassa jo niin paljon kaikenlaista muuta jännää, että edellisen vuosikymmenen rock’n’rollin kuningas jäi auttamatta jalkoihin.
Vaikka tulkinta ei ylläkään Presleyn klassisten rock-vetojen tasolle, veivaa hän kuitenkin ihan kelpo version tästä Rick Nelsonin originaalista, joka löytyy albumilta Spotlight On Rick (1964). Seuraavana vuonna myös rock’n’rollin isähahmo Bill Haley ja hänen Komeettansa ottivat kappaleen käsittelyynsä.
Leffa itsessään edusti sitä samaa formulaa, mihin jo muutaman vuoden ajan oltiin totuttu. Jollei päätähti heilunut palmujen tahdissa rannalla, niin sitten ajettiin rallia. Spinout edusti sitä jälkimmäistä.
Biisin leffaesityksessä nähdään tuolloin melko harvinainen naisrumpali (Deborah Walley). Mutta valitettavasti tämä tasa-arvoidylli pitää heti rikkoa, koska oikeasti kapuloissa oli noin 18 tuhannessa sessiossa soittanut ja lähes kaikki musiikkimaailman legendat läpikäynyt Buddy Harman.
”Stop, Look and Listen oli äänityssessioissa jonkinlainen harvinaisuus, koska sitä ei ollut kirjoitettu erityisesti elokuvaa varten. Sen sijaan sen olivat levyttäneet pari vuotta aiemmin sekä Ricky Nelson että Bill Haley. Elviksen versio säilyttää joitakin Nelsonin äänityksen elementtejä, mutta muuttaa toisia. Merkittävin muutos on tempo. Nelson esittää kappaleen keskitemmolla, mutta Elvis nostaa tempoa huomattavasti. Hän kuitenkin säilyttää taustalaulun elementtejä, erityisesti huudot ja kiljahdukset. Hän hyökkää kappaleen kimppuun myös energisemmin kuin Nelson, mutta siitä silti puuttuu jotain. Sen sijaan, että se kuulostaisi energisemmältä, kuulostaa yksinkertaisesti siltä, että Elvis yrittää epätoivoisesti tuoda kappaleeseen parhaiden teoksiensa luonnollisen rock and roll -tunnelman. Se on parannus käytännössä kaikkeen, mitä hän oli äänittänyt tammikuun 1964 jälkeen, mutta ei yksinkertaisesti tarpeeksi hyvä ollakseen mieleenpainuva.” – Shane Brown Reconsider Baby – Elvis Presley: A Listener’s Guide
Kappaleen on kynäillyt Joy Byers – tai ainakin niin ollaan yleisesti luultu. Kuitenkin muutama vuosi takaperin hänen aviomiehensä, legendaarinen musiikkituottaja Bob Johnston väitti, että juurikin hän kirjoitti kaikki kappaleet, joko osin tai kokonaan, vaimolleen Joy’lle, johtuen sopimusteknisistä syistä. Joy Byersin nimi löytyy kuudestatoista (!) Elviksen biisistä, aikavälillä 1964–1968, sisältäen sellaisia hienouksia kuten It Hurts Me ja Let Yourself Go.
Oli miten oli, mutta Byers on itse kertonut kirjassa Writing For The King seuraavaa: ”On jänskä tunne tietää, että Elvis on levyttänyt joukon kappaleitasi. Voitko kuvitella tuuriasi? Olin 1950-luvun kotiäiti ja asuin alemmassa keskiluokan naapurustossa, ja seuraava asia, jonka tiedät, että olet kirjoittamassa kappaleita Elvis Presleylle. Olin innoissani, vain innoissani.”
Jenkeissä ja Briteissä leffasta julkaistu pitkäsoitto nousi juuri ja juuri top kahdenkympin paremmalle puolelle. Se ei ollut kehuttava suoritus julkaisulle, jonka kannessa luki ”Elvis”.
Eikä tilanne siitä tulisi ainakaan paranemaan. Pohjakosketus saavutettiin (jälleen) rallielokuvalla Speedway (Vauhtihullut, 1968), kun siitä irrotettu soundtrack nousi kotimaassaan korkeimmillaan listasijalle 82. Briteissä se ei jaksanut kivuta listoille lainkaan.
Summa summarum: Spinout on mainio Long Play, joka kannattaa kuunnella läpi vaikka Spotifysta, jos sille päälle sattuu. Roll FM -radiokanava valitsi albumin taannoin ruodittavaksi sarjaansa Mainettaan parempi levy. No, sitähän se toki on.
Stop, Look And Listen | Radio Recorders, Hollywood | 16.2.1966
