Merry Christmas Baby | 1971
Vaikka Elvis ottikin paljon vaikutteita bluesista, ei hänen tuotannossaan ole genren ilmeisiä edustajia kuin kourallinen. Yllättäen kaksi sellaista löytyy hänen joululaulukatalogistaan. Ensimmäiselle joululevylle, Elvis’s Christmas Album (1957), äänitetty hurja Santa Claus Is Back In Town voidaan lukea sellaiseksi, ja toiselta joululevyltä Elvis Sings Wonderful World of Christmas (1971) löytyvä Merry Christmas Baby on ehkä vielä enemmän perinteitä kunnioittava esitys. Albumin sisältämien traditionaalisten ja uudempien jouluisten iskusävelmien joukossa se nousee kokonaisuuden kirkkaimmaksi tähdeksi.
Laulun ovat kirjoittaneet Lou Baxter ja Johnny Moore, ja alun perin sen levytti Johnny Moore’s Three Blazers, Charles Brownin kanssa vuonna 1947. Se saavutti sinä jouluna Billboardin R&B-listan sijan 3 ja nousi jälleen listalle vuosina 1948 ja 1949.
Charles Brown kertoo laulusta tutun tarinan siitä, kuinka artisti maksaa:
”Leon Renéllä oli Exclusive Records. He tarvitsivat joululaulun, sillä Bing Crosbylla oli White Christmas. Lou Baxter, joka oli lauluntekijä ja tapasi hengailla Johnny Mooren ja Blazersin kanssa, sanoi: ’Charles, haluan sinun tekevän yhden kappaleistani, koska tarvitsen rahaa.’ Hänellä oli kurkkuleikkaus, hänellä oli kurkkusyöpä. Jos tekisimme yhden hänen numeroistaan, he antaisivat hänelle 500 dollarin ennakkomaksun.
Otin hänen lauluja sisältävän laukkunsa kotiin sinä iltana ja katsoin sen sisältöä. Selatessani niitä papereita ne eivät juuri tehneet minuun vaikutusta. Sitten näin kappaleen Merry Christmas Blues, ja se herätti huomioni. Ajattelin, että tässä saattaisi olla ideaa, mutta se ei tuntunut hänen laulultaan. Kirjoitin uuden otsikon Merry Christmas Baby, tein tekstin ja suunnittelin, kuinka aioin laulaa sen. Sitten soitin sen pianolla ja esitin Johnny Moorelle.
Emme tienneet, että siitä tulisi suuri hitti, mutta mielestäni se oli ainutlaatuinen. Leon René sanoi: ’Laita siihen celeste.’ En ollut koskaan soittanut sellaista. Hän sanoi sen olevan aivan kuin piano ja käski asettaa sen pianon viereen, koska siihen aikaan ei ollut vielä nykyisenlaisia syntetisaattoreita. Hän neuvoi minua soittamaan sillä kappaleen intron ja palaamaan sen jälkeen pianon ääreen.
Exclusive Records ei koskaan maksanut tekijänoikeuskorvauksia. Kun Hollywood Records otti oikeudet haltuunsa, velkojien asianajajat sanoivat, että artistit saisivat rahansa, mutta niin ei koskaan käynyt. Don Pierce (Hollywood Records) ei maksanut senttiäkään. Kun Exclusive Records myytiin, artistit ja velkojat eivät saaneet mitään. Leon René lupasi artisteille, että rahat tulisivat, mutta sitä ei koskaan tapahtunut. Lopulta Johnny Moore teki sopimuksen Lou Baxterin kanssa ja lisäsi ilmeisesti myös oman nimensä kappaleen tekijätietoihin.”
Vuosien varrella monen monituiset artistit ovat levyttäneet kappaleen, kuten esimerkiksi Chuck Berry, James Brown, B.B. King, Ike & Tina Turner, Bruce Springsteen, Christina Aguilera ja Melissa Etheridge.
Kirjassaan Elvis Presley: A Study in Music (1978) Robert Matthew Walker kiteyttää esityksen näin:
”Merry Christmas Babyssa emme vain kohtaa näiden sessioiden hienointa nauhoitettua esitystä, vaan yhden suurimmista Presley-esityksistä, jotka ovat löytäneet tiensä levylle. Se on blueskappale, ja jälleen kerran hänen luonnollisuutensa tämän vaikean tyylilajin parissa on läsnä. Blues on yksinkertaista musiikkia. Tämä yksinkertaisuus tarkoittaa, että melkein kaikki laulajat osaavat laulaa sitä, mutta vain harva osaa tulkita sitä. On selvää, että Presley oli yksi näistä harvoista. Ja on tragedia, että hän ei koskaan äänittänyt bluesalbumia.”
Elviksen juuret kuuluvat esityksestä. Se herättää kaikuja Tupelon hökkelikylistä ja Memphisin Beale Streetin tummista, kolmisointuisista sävelistä. Elvis toistaa kahdeksanminuuttisessa esityksessä yhtä säkeistöä niin kauan, että sanat menettävät merkityksensä jättäen jälkeensä vain puhtaan fiiliksen.
Paul Simpson kertoo kirjassaan The Rough Guide To Elvis (2002) kappaleesta seuraavaa:
”Merry Christmas Baby välttää tyypilliset sesonkiin kuuluvat kliseet. Kirkonkellojen ja lumen sijaan Elvis lauloi timanttisormuksista ja hyvästä musasta radiossa.
Musiikkikustantamo Hill & Range oli alun perin ehdottanut kappaletta esitettäväksi vuoden 1968 tv-spesiaalissa. Herkullinen tilaisuus, näin jälkikäteen ajateltuna. Sen sijaan Elvis kääntyi biisin puoleen toukokuussa 1971, puolenyön aikoihin studiossa, joka oli koristeltu jouluiseksi, jotta kaikki pääsisivät tunnelmaan.
Elvis lauloi ikään kuin hän olisi juuri kuullut kappaleen ensimmäistä kertaa – kannustaen kitaristi James Burtonia (’Dig in, James!’) ja kehottaen basisti Norbert Putnamia heräämään (’Wake up, Put!’). Ensimmäisen kuuden minuutin jälkeen hän huutaa ’Merry Christmas Baby!’ ikään kuin hänen kultansa olisi joko huonokuuloinen tai asuisi valtion rajan toisella puolella.
Merry Christmas Baby on helposti Elviksen 70-luvun hienoin bluesesitys. Sen ainoat vakavat kilpailijat ovat Tiger Manin hidas jamittelu ja Stranger In My Own Home Townin harjoitus. Näiden todisteiden valossa on pieni tragedia, että hän ei äänittänyt bluesalbumia toukokuussa Nashvillessä.”
Merry Christmas Baby | RCA Studio B, Nashville | 15.5.1971
